Paras paikka tutustua kaupunkiin kuin kaupunkiin on museo. Seinäjoella alueen historiaan ja hiukan myös nykypäivään pääsee perehtymään Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolle kuuluvalla Törnävän museoalueella. Museon päänäyttelyn nimikin on osuvasti Mihinä me ollahan? Näyttely löytyy Östermyran kartanon vanhasta kivinavetasta, jossa on lisäksi vaihtuvien näyttelyiden tila.

Vaihtuvissa näyttelyissä vuoden teemana on eteläpohjalainen lapsuus. Valokuvanäyttely Kirjoittamattomat tuo esiin tämän päivän eteläpohjalaisia lapsia, jotka rakentavat identiteettiään aiempaa kansainvälisemmässä maakunnassa. Näyttely on toteutettu Euroopan Unionin maaseuturahaston avulla ja se on osa Kotiseutu kotoisaksi -hanketta.

Koiramäen kartanolla -näyttelyssä nykylapset pääsevät kokeilemaan, millaista elämä oli 1800-luvun yhtenäiskulttuurissa.

Myöhemmin keväällä puolestaan rakentuu toiminnallinen Koiramäen kartanolla -näyttely. Siinä nykylapset pääsevät kokeilemaan, millaista elämä oli 1800-luvun yhtenäiskulttuurissa. Millaisia töitä eri-ikäiset tytöt ja naiset sekä pojat ja miehet ennen tekivät? Miten tehtävät vaihtelivat eri vuodenaikoina?

Koiramäkinäyttely pohjautuu Mauri Kunnaksen rakastettuihin kuvakirjoihin. Se toteutetaan museon, Seinäjoen kaupunginkirjaston ja nuorisopalveluiden yhteistyönä.

Kesäkaudella Koiramäki levittäytyy tapahtumien ja opastusten muodossa koko museoalueelle. Sekä Liinamaan talonpoikainen pihapiiri että Östermyran kartanoalueen rakennukset ovat peräisin Koiramäen ajalta. Niissä onkin helppo kuvitella, millaista eteläpohjalainen arki oli entisaikaan.

Oppaan johdolla on mahdollista päästä kurkistamaan myös kartanon piharakennuksiin, joista löytyy muun muassa apteekkimuseo ja Luontomuseo Keidas.

Muistoja sota-ajoilta

Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museossa Kauppakadulla tunnelma on vakavampi. Alvar Aallon 1920-luvulla suunnittelemassa entisessä Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talossa voi yhä aistia maailmansotien välisen ajan tunnelman.

Museon päänäyttely kertoo Lotta Svärd -järjestön toiminnasta sekä jääkäreistä ja suojeluskunnista. Piharakennuksen pysyvän näyttelyn aiheena on Mannerheimin päämaja Seinäjoella vuonna 1918. Myös vaihtuvat näyttelyt sopivat rakennuksen henkeen.

Vielä tammikuun ajan ehtii käydä katsomassa Pekka Elomaan valokuvia Paha maisema -näyttelyssä. Vuoden 1918 sisällissodan teloituspaikat ja haudat ovat ”muistin paikkoja”, joissa traumaattisia tapahtumia on joko muisteltu tai pyritty aktiivisesti unohtamaan. Näkyvien muistomerkkien lisäksi ympäri Suomea löytyy maisemia, joista sodan ja kuoleman merkit ovat kadonneet. On vain tieto paikan synkästä historiasta.

Helmikuussa avautuvan näyttelyn nimi Monin syrämellisin terveisin on poimittu museon arkistoon tallennetuista sota-ajan kirjeistä. Kirjeenvaihto sodan aikana oli hyvin erilaista kuin nykyajan sähköposti- tai WhatsApp-viestittely.

Sotavuosina kirje oli tärkeä ajanviete- ja yhteydenpitokeino.  Kuva Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo

Kirje kulki kotoa rintamalle parhaimmillaan parissa päivässä. Joskus se oli sujautettu pakettiin, jossa terveisten lisäksi kulkivat rasat ja perunakropsun palanenkin. Jos kirjettä ei kuulunut pitkään aikaan, mieleen hiipi huoli. Saadut kirjeet säästettiin ja niitä luettiin yhä uudelleen.

Kirjeiden pohjalta koottu näyttely kertoo niin huolenpidosta ja välittämisestä kuin sota-ajan arjestakin. Näyttelyn ohessa järjestetään tapahtumia, kuten kirjeidenlukuiltoja sekä ohjelmalliset iltamat. ⧫

23.1.–24.3.2019
Kirjoittamattomat – The Unwritten
Törnävän museoalue

24.4.2019–8.3.2020
Koiramäen kartanolla
Törnävän museoalue

Pysyvä näyttely
Mihinä me ollahan?
Törnävän museoalue

27.9.2018–31.1.2019
Paha maisema
Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo

20.2.2019–2.2.2020
Monin syrämellisin terveisin
Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo

Pysyvä näyttely
Isänmaan asialla
Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo

Pysyvä näyttely
Mannerheim ja Seinäjoen päämaja
Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 10.1.2019.