Ihastuttavan kapellimestari Nils Schweckendiekin suunnittelema konserttikokonaisuus tarjoaa kuulijalle makupaloja angloamerikkalaisista tunnelmista.

Kaupunginorkesterin kevätkauden päättää 9.5.2019 Angloamerikkalainen ilta, jonka ohjelman on suunnitellut kapellimestari Nils Schweckendiek. Kapellimestari ihastutti yleisönsä Seinäjoella viimeksi vuonna 2015 Suomen kovimmat Ässät -konsertissa.

Schweckendiek palaa orkesterin kutsusta Seinäjoella ja hänelle annettiin vapaat kädet suunnitella SKORin kokoonpanolle sopiva ohjelmisto. Seinäjoen kaupunginorkesteriin kuuluu kymmenen muusikkoa, mikä hankaloittaa usein sopivien kappaleiden ja sovitusten löytämistä.

– Seinäjoen kaupunginorkesterin kokoonpano on siinä mielessä haastava, että ohjelmaa suunnitellessa kannattaa tarkkaan pohtia, minkälaisissa teoksissa kapellimestarista on todellakin apua eikä jopa haittaa soittajille, toteaa Nils Schweckendiek.

– Kyseessähän on selvästi kamarimusiikillinen kokoonpano. Mutta koen, että juuri tämä haaste kannustaa minua poikkeamaan tavanomaisista ajatustavoista ja etsimään kiinnostavaa, harvemmin esitettyä musiikkia. Joskus löytyy todellisia helmiä!

Kysyin kapellimestarilta, mistä idea konserttikokonaisuuteen sai alkunsa.

– Benjamin Brittenin Sinfonietta on klassikkoteos, joka on sävelletty juuri Seinäjoen kaupunginorkesterin kokoonpanolle. Nuoruudessani asuin 18 vuotta Englannissa ja tykkään yhä suuresti Brittenin musiikista. Tätä teosta en ole kuitenkaan aiemmin johtanut, joten päätin rakentaa ohjelman sen ympärille ja lähdin etsimään sen pariksi muita 1900-luvun teoksia englanninkielisistä maista. Robin Holloway oli opettajani Cambridgen yliopistossa ja selatessani hänen teosluetteloaan, törmäsin hänen harvoin esitettyyn Serenaadiin. Holloway ei ole modernisti, vaan hän ammentaa inspiraationsa klassisen musiikin suurista mestareista – tämän teoksen tapauksessa selvästi Mozartista. Tulos on leikkisä, kekseliäs ja selvästi tonaalinen teos.

Tutkiessa amerikkalaista musiikkia taas luin Samuel Barberin varhaisesta baletista, jonka hän kirjoitti kuuluisalle tanssijattarelle Martha Grahamille. Vaikka kriitikot eivät erityisesti pitäneet Barberin teoksesta, Graham itse tykkäsi siitä kovasti ja esitti sitä lukuisia kertoja. Myös Barberin musiikki on personaalista, mutta samalla kuulijaystävällistä, mikä yhdistää hänet Britteniin.

Schweckendiek johtaa konsertin kappaleet nyt ensimmäistä kertaa.

Kokonaisuus on kapellimestarille itselleen myös haaste, sillä hän johtaa konsertin kappaleet nyt ensimmäistä kertaa.

Kiireisen kapellimestarin kanssa yhteisen konserttiviikon löytäminen oli haaste sekin. Schweckendiek johtaa Musica nova Helsinki -festivaalilla Juhani Nuorvalan Flash Flash -oopperan kantaesityksen helmikuussa. Teos käsittelee amerikkalaistaiteilija Andy Warholia hyvin kiinnostavalla tavalla.

Sen jälkeen Nils suuntaa Alankomaihin johtamaan laajan kiertueen nuorten ammattilaisten kuoron kanssa. Ohjelmassa on pääasiassa suomalaista musiikkia.

Schweckendiek tekee lisäksi opetustöitä Sibelius-Akatemiassa, jossa hän toimii kuoronjohdon professorina, ja valmistelee kevään aikana johtamansa Helsingin kamarikuoron kesän kiertueita. ⧫

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 10.1.2019.