Hyvinvointi



Kulttuuri on lääke

Teksti Kirsi Haapamatti Kuvat Katariina Vestergård

Sonja Jokiranta ja hevonen

Sen äärellä ihminen pakahtuu oivallukseen, hiljenee, itkeekin. Siinä kaikki, ja enemmän. Sanoja ei tarvita.

Musiikin, liikkeen ja värien vaikuttavuus on tunnustettu yhä enemmän myös terveys- ja hyvinvointityössä. Ilmiö tutustui kolmeen kulttuurihyvinvoinnin ammattilaiseen.

Joskus lopputuloksena on savi­työ, piir­ros tai maa­laus, ehkä vain tietty väri­maa­ilma. Sen äärellä ihmi­nen pakah­tuu oival­luk­seen, hil­je­nee, itkee­kin. Siinä kaikki, ja enem­män. Sano­ja ei tarvita.

Regina Ketomäki tar­oaa asi­ak­kail­leen kuva­taide­tera­piaa. Kuva­taide­tera­piassa ihmi­sen ei tarvitse sanal­lis­taa tun­te­muk­siaan, ellei hän niin halua.

— Joskus riittää, että olen tera­peut­tina läsnä. Tehtä­väni on tar­jota asiak­kaalle turval­linen tila luo­vaan työs­ken­te­lyyn ja sen aihe­ut­tamien tun­tei­den koke­mi­seen. Olen onnis­tu­nut, jos ihmi­nen pää­see tera­pi­assa omaan yti­meensä. Ei sitä koke­musta vält­tä­mättä tar­vitse selittää.

Usein keskustelu on kui­ten­kin osa kuva­taide­terapiaa:

— Kuvataideterapiassa asia­kas ker­too ta­ri­naansa itsel­leen. Se on toi­min­nal­lisen teke­misen kaut­ta usein hel­pom­paa kuin puhuen. Sitten mie­leen juut­tuneet koke­muk­set voivat saada uuden muodon, raken­tuen keskus­te­lussa kuva­taide­tera­peutin kanssa.

Regina Ketomäki

Regina Ketomäki työskentelee Seinäjoen ja Järvilakeuden kansalaisopistossa. Opiston kautta hän vetää erilaisia kuvataideterapiaryhmiä. Keskusteluterapian ja kuvataideterapian eroa Ketomäki pohtii näin: ”Kuvataideterapiasta jää aina jälki, kuva. Siihen voi aina palata. Keskusteluita voi olla vaikea palauttaa mieleen, mutta kuvan äärellä siihen liittyvät tunteet muistuvat.”

Ketomäki on työskennellyt eri­tyis­ryh­mien kans­sa, esi­mer­kiksi mielen­ter­veys­asiak­kaiden, muis­ti­sai­raiden ja kehi­tys­vam­mais­ten parissa. Tut­tuja ovat myös eri­tyistä tukea kai­paavat lapset ja nuoret. Heitä ohjau­tuu kuva­taide­tera­piaan yleensä kou­lun kaut­ta esi­mer­kiksi yhä yleis­ty­vien käytös­häi­ri­öiden vuoksi.

— Nuori koululainen saat­taa osata yl­lät­tävän hyvin maa­lata, miltä paha olo tun­tuu mis­sä­kin tilan­teessa. Vaikka sanoin hän ei sitä osaisi ker­toa. Pikku­hiljaa hän alkaa ymmär­tää itse­ään ja syitä käy­tök­sel­leen. Pian välil­lämme onkin jo kes­kus­telu­yhteys, Regina Keto­mäki kertoo.

Kuvataideterapiaa käyte­tään hoi­to­muo­tona eri­lai­sissa mie­len­ter­vey­den ongel­missa, mutta se sopii myös ennal­ta­ehkäi­sevään hyvin­voin­ti­työhön, esimer­kiksi työssä­jaksamiseen.

Sävelten värähtely ja rytmi on voimakas väline

Sonja Jokiranta kertoo muis­ti­sai­raasta vanhuk­sesta, joka oli jo menet­tänyt puhe­kykynsä. Ryt­min kuu­le­minen ja tun­te­minen, esi­mer­kiksi kehoa taput­te­le­malla, sai van­huk­sessa aikaan jotain. Hän lauloi.

Sonja Jokiranta arvelee kier­tä­neensä työs­sään liki kaik­ki Seinä­joen van­hus­ten pal­velu­kodit. Koh­taa­mi­sissa hän käyt­tää keho­tera­piaa ja musiik­ki­tera­peut­tisia mene­tel­miä. Musiikin ten­hosta hyö­ty­vät Joki­rannan mukaan kaikki.

— Musiikki ja rytmi menevät ihmi­sen pans­sa­rei­den läpi. Musii­kin avulla voi­daan mur­taa muu­reja, sanat­to­masti. Lukot avau­tu­vat, omat kipu­koh­dat tule­vat esille, voimaan­tu­mi­nen voi käynnistyä.

Musiikkiterapia ei ole tarkoi­tettu vain musii­kil­li­sesti lahjakkaille.

— Se voi olla musiikin kuun­telemista. Voim­me soi­tella tuol­la eläin­ten kes­kellä. Musii­kin avulla ihmi­nen voi­daan joh­da­tella läsnä­olon tilaan monin tavoin. Musiikki­tera­pian ei tar­vitse olla musiik­ki­kap­pa­leen esit­tä­mistä, vaan kom­mu­ni­kaa­tiota, joka alkaa pis­teestä, jossa sanat loppuvat.

Joskus esitetäänkin: asiak­kaan koke­muk­sista syn­tyy sanoitus tai sävel, joka tallen­ne­taan kuun­nel­ta­vaksi. Osallis­tavaa laulun­teko­mene­telmää Joki­ranta on harjoit­tanut esi­mer­kiksi lasten­suojelu­lasten ja mielen­terveys­kuntou­tujien kanssa.

Sonja Jokiranta ja hevonen

Sonja Jokiranta pyörittää Luovuuden lakeus -yritystään Lapuan Tiistenjoella ja Törnävän Piirillä. Yritys tarjoaa hyvinvointipalveluita monipuolisesti: luonto- ja eläinavusteisia palveluita, traumasensitiivistä koulutusta ja terapiaa, työnohjausta ja tunnetaitokoulutusta erilaisin luovin menetelmin.

Keho muistaa

Joskus trauma tai käsit­te­le­mät­tömät koke­mukset jää­vät kehoomme jumiin ja ime­vät voima­varo­jamme. Kehol­lisuus on tanssi-liike­tera­piassa tär­keää. Liik­keen kaut­ta vah­vis­te­taan kehon ja mie­len yhteyttä.

Tanssi- ja liiketerapiassa ei kui­ten­kaan vält­tä­mättä tans­sita, eikä se var­sin­kaan ole rajattu tanssi­tai­toi­sille, yrit­täjä Aisha Korpela sanoo.

— Hengittäminenkin on lii­kettä. Usein aloi­tamme asiak­kaan kanssa keho­tie­toi­suuden ja tie­toi­sen läsnä­olon tavoit­ta­mi­sesta. Hyvin harva on heti val­mis varsi­nai­seen tans­siin. Tämä tera­pian muoto sopii kaikille, jotka halu­avat tut­kia itseään keholli­suuden kautta.

Aisha Korpelan yrityksen reper­tu­aa­rissa on esit­tävän tai­teen koulun toimin­taa, terapia- ja työ­hyvin­vointi­pal­ve­luita – kes­keis­tä on kehollisuus.

— Kun ihminen tulee taiteen ja keho­tie­toi­suuden äärelle, hän saat­taa löy­tää merki­tyk­sel­lisiä asioita itses­tään. Tämä yllä­tyk­sel­li­syys hämmäs­tyt­tää ihmi­siä posi­tii­vi­sesti, Aisha Kor­pela kuvaa tanssi- ja liike­tera­pian vaikuttavuutta.

Aisha Korpela

Aisha Korpelan Törnävän Piirillä toi­miva yri­tys Studio Murros tarjo­a­van tanssil­lisia elä­myk­siä ja voimaan­nut­ta­via koke­muk­sia esit­tä­vän tai­teen ja taide­tera­pian kei­noin. Trauma-asiak­kaille, esi­mer­kiksi väki­valtaa koke­neille nai­sille, kehol­linen tera­pia on ollut vaikuttavaa.

Ala vahvistuu jatkuvasti

Seinäjoen sosiaali- ja terveys­kes­kuksen sosiaali­työn tulos­alue­johtaja Päivi Saukko edus­taa ostajan näkö­kulmaa kult­tuuri­hyvin­vointi­palve­luiden käy­tössä. Hän sanoo palve­luista saa­dun hyviä tuloksia.

— Etenkin ikäihmisten palve­luiden ja kult­tuuri­palve­luiden yhteis­työ on tullut tutuksi, ja palaute on ollut hyvää. Siinä vai­vat unoh­tuu, kun saa laulaa nuoruu­den iskel­miä. Usein tai­teen äärelle kokoon­nu­taan ryh­missä, mikä lisää yhtei­söl­li­syyttä. Vanhukset koke­vat usein yksi­näi­syyttä, johon tällai­nen yhdessä koke­minen auttaa.

Hän korostaa, että kulttuuri­toimi­joiden ja sosi­aali- ja ter­veys­alan yhteis­työ on se tapa, jolla kult­tuuri­hyvin­voin­ti­palve­luita voi tar­kasti lailla säädel­tyyn sote-kent­tään tuoda.

— Uskon kulttuuri­hyvin­vointi­palve­luiden käytön sote-alalla lisään­tyvän, mitä enem­män palve­lun­tar­joa­jiakin on. Asiak­kailta saatu hyvä palaute myös kannustaa. ⧫

 

Mikä kulttuurihyvinvointi?

Kulttuuria, taidetta ja luo­via mene­tel­miä hyö­dyn­ne­tään tavoit­teena ter­vey­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­misen ja kohentaminen.

Taiteen kokemisen ja teke­mi­sen hyvin­vointi­vaiku­tuk­sista on tut­ki­muk­sia. Taide voi lie­vittää kipua ja vähen­tää lääke­hoi­don tarvetta.

Kulttuurihyvinvointi­palve­luiden tar­joa­jilla voi olla eri­lai­sia kou­lu­tus­taus­toja. Osa tai­de­tera­pia­muo­doista kuu­luu Kela-kor­vauk­sen pii­riin, osa pal­ve­lun äärelle hakeu­tu­vista asiak­kaista on itse­mak­savia. Taide­läh­töi­siä mene­tel­miä ope­te­taan myös lää­käri­koulutuksessa.

Tämä juttu on osa opetus- ja kult­tuuri­minis­teriön rahoit­ta­maa alueel­lista kult­tuurin kehit­tämis­teh­tävää. Tehtä­vää tote­ut­taa Etelä-Pohjan­maan liit­to ja Seinä­joen kaupun­gin kult­tuur­palvelut. Tehtä­vän yhtey­dessä koo­taan Etelä-Pohjan­maan kulttuuri­palvelutarjotin. ▸ seinajoki.fi/kulttuurinpaikka

 

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 12.8.2021.

Lisää ilmiöitä: