Hyvinvointi
Teksti Kirsi Haapamatti Kuvat Katariina Vestergård
Sen äärellä ihminen pakahtuu oivallukseen, hiljenee, itkeekin. Siinä kaikki, ja enemmän. Sanoja ei tarvita.
Musiikin, liikkeen ja värien vaikuttavuus on tunnustettu yhä enemmän myös terveys- ja hyvinvointityössä. Ilmiö tutustui kolmeen kulttuurihyvinvoinnin ammattilaiseen.
Joskus lopputuloksena on savityö, piirros tai maalaus, ehkä vain tietty värimaailma. Sen äärellä ihminen pakahtuu oivallukseen, hiljenee, itkeekin. Siinä kaikki, ja enemmän. Sanoja ei tarvita.
Regina Ketomäki taroaa asiakkailleen kuvataideterapiaa. Kuvataideterapiassa ihmisen ei tarvitse sanallistaa tuntemuksiaan, ellei hän niin halua.
— Joskus riittää, että olen terapeuttina läsnä. Tehtäväni on tarjota asiakkaalle turvallinen tila luovaan työskentelyyn ja sen aiheuttamien tunteiden kokemiseen. Olen onnistunut, jos ihminen pääsee terapiassa omaan ytimeensä. Ei sitä kokemusta välttämättä tarvitse selittää.
Usein keskustelu on kuitenkin osa kuvataideterapiaa:
— Kuvataideterapiassa asiakas kertoo tarinaansa itselleen. Se on toiminnallisen tekemisen kautta usein helpompaa kuin puhuen. Sitten mieleen juuttuneet kokemukset voivat saada uuden muodon, rakentuen keskustelussa kuvataideterapeutin kanssa.
Regina Ketomäki työskentelee Seinäjoen ja Järvilakeuden kansalaisopistossa. Opiston kautta hän vetää erilaisia kuvataideterapiaryhmiä. Keskusteluterapian ja kuvataideterapian eroa Ketomäki pohtii näin: ”Kuvataideterapiasta jää aina jälki, kuva. Siihen voi aina palata. Keskusteluita voi olla vaikea palauttaa mieleen, mutta kuvan äärellä siihen liittyvät tunteet muistuvat.”
Ketomäki on työskennellyt erityisryhmien kanssa, esimerkiksi mielenterveysasiakkaiden, muistisairaiden ja kehitysvammaisten parissa. Tuttuja ovat myös erityistä tukea kaipaavat lapset ja nuoret. Heitä ohjautuu kuvataideterapiaan yleensä koulun kautta esimerkiksi yhä yleistyvien käytöshäiriöiden vuoksi.
— Nuori koululainen saattaa osata yllättävän hyvin maalata, miltä paha olo tuntuu missäkin tilanteessa. Vaikka sanoin hän ei sitä osaisi kertoa. Pikkuhiljaa hän alkaa ymmärtää itseään ja syitä käytökselleen. Pian välillämme onkin jo keskusteluyhteys, Regina Ketomäki kertoo.
Kuvataideterapiaa käytetään hoitomuotona erilaisissa mielenterveyden ongelmissa, mutta se sopii myös ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön, esimerkiksi työssäjaksamiseen.
Sonja Jokiranta kertoo muistisairaasta vanhuksesta, joka oli jo menettänyt puhekykynsä. Rytmin kuuleminen ja tunteminen, esimerkiksi kehoa taputtelemalla, sai vanhuksessa aikaan jotain. Hän lauloi.
Sonja Jokiranta arvelee kiertäneensä työssään liki kaikki Seinäjoen vanhusten palvelukodit. Kohtaamisissa hän käyttää kehoterapiaa ja musiikkiterapeuttisia menetelmiä. Musiikin tenhosta hyötyvät Jokirannan mukaan kaikki.
— Musiikki ja rytmi menevät ihmisen panssareiden läpi. Musiikin avulla voidaan murtaa muureja, sanattomasti. Lukot avautuvat, omat kipukohdat tulevat esille, voimaantuminen voi käynnistyä.
Musiikkiterapia ei ole tarkoitettu vain musiikillisesti lahjakkaille.
— Se voi olla musiikin kuuntelemista. Voimme soitella tuolla eläinten keskellä. Musiikin avulla ihminen voidaan johdatella läsnäolon tilaan monin tavoin. Musiikkiterapian ei tarvitse olla musiikkikappaleen esittämistä, vaan kommunikaatiota, joka alkaa pisteestä, jossa sanat loppuvat.
Joskus esitetäänkin: asiakkaan kokemuksista syntyy sanoitus tai sävel, joka tallennetaan kuunneltavaksi. Osallistavaa lauluntekomenetelmää Jokiranta on harjoittanut esimerkiksi lastensuojelulasten ja mielenterveyskuntoutujien kanssa.
Sonja Jokiranta pyörittää Luovuuden lakeus -yritystään Lapuan Tiistenjoella ja Törnävän Piirillä. Yritys tarjoaa hyvinvointipalveluita monipuolisesti: luonto- ja eläinavusteisia palveluita, traumasensitiivistä koulutusta ja terapiaa, työnohjausta ja tunnetaitokoulutusta erilaisin luovin menetelmin.
Joskus trauma tai käsittelemättömät kokemukset jäävät kehoomme jumiin ja imevät voimavarojamme. Kehollisuus on tanssi-liiketerapiassa tärkeää. Liikkeen kautta vahvistetaan kehon ja mielen yhteyttä.
Tanssi- ja liiketerapiassa ei kuitenkaan välttämättä tanssita, eikä se varsinkaan ole rajattu tanssitaitoisille, yrittäjä Aisha Korpela sanoo.
— Hengittäminenkin on liikettä. Usein aloitamme asiakkaan kanssa kehotietoisuuden ja tietoisen läsnäolon tavoittamisesta. Hyvin harva on heti valmis varsinaiseen tanssiin. Tämä terapian muoto sopii kaikille, jotka haluavat tutkia itseään kehollisuuden kautta.
Aisha Korpelan yrityksen repertuaarissa on esittävän taiteen koulun toimintaa, terapia- ja työhyvinvointipalveluita – keskeistä on kehollisuus.
— Kun ihminen tulee taiteen ja kehotietoisuuden äärelle, hän saattaa löytää merkityksellisiä asioita itsestään. Tämä yllätyksellisyys hämmästyttää ihmisiä positiivisesti, Aisha Korpela kuvaa tanssi- ja liiketerapian vaikuttavuutta.
Aisha Korpelan Törnävän Piirillä toimiva yritys Studio Murros tarjoavan tanssillisia elämyksiä ja voimaannuttavia kokemuksia esittävän taiteen ja taideterapian keinoin. Trauma-asiakkaille, esimerkiksi väkivaltaa kokeneille naisille, kehollinen terapia on ollut vaikuttavaa.
Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen sosiaalityön tulosaluejohtaja Päivi Saukko edustaa ostajan näkökulmaa kulttuurihyvinvointipalveluiden käytössä. Hän sanoo palveluista saadun hyviä tuloksia.
— Etenkin ikäihmisten palveluiden ja kulttuuripalveluiden yhteistyö on tullut tutuksi, ja palaute on ollut hyvää. Siinä vaivat unohtuu, kun saa laulaa nuoruuden iskelmiä. Usein taiteen äärelle kokoonnutaan ryhmissä, mikä lisää yhteisöllisyyttä. Vanhukset kokevat usein yksinäisyyttä, johon tällainen yhdessä kokeminen auttaa.
Hän korostaa, että kulttuuritoimijoiden ja sosiaali- ja terveysalan yhteistyö on se tapa, jolla kulttuurihyvinvointipalveluita voi tarkasti lailla säädeltyyn sote-kenttään tuoda.
— Uskon kulttuurihyvinvointipalveluiden käytön sote-alalla lisääntyvän, mitä enemmän palveluntarjoajiakin on. Asiakkailta saatu hyvä palaute myös kannustaa. ⧫
Kulttuuria, taidetta ja luovia menetelmiä hyödynnetään tavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja kohentaminen.
Taiteen kokemisen ja tekemisen hyvinvointivaikutuksista on tutkimuksia. Taide voi lievittää kipua ja vähentää lääkehoidon tarvetta.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden tarjoajilla voi olla erilaisia koulutustaustoja. Osa taideterapiamuodoista kuuluu Kela-korvauksen piiriin, osa palvelun äärelle hakeutuvista asiakkaista on itsemaksavia. Taidelähtöisiä menetelmiä opetetaan myös lääkärikoulutuksessa.
Tämä juttu on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa alueellista kulttuurin kehittämistehtävää. Tehtävää toteuttaa Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupungin kulttuurpalvelut. Tehtävän yhteydessä kootaan Etelä-Pohjanmaan kulttuuripalvelutarjotin. ▸ seinajoki.fi/kulttuurinpaikka
Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 12.8.2021.
Gallup
Gallup
Museo
Uudet tilat
Museo
Näyttely
Museo
Museot
Kuvataide
Muotoilu
Kuvataide
Taiteilija
Kuvataide
Näyttely
Kuvataide
Näyttely
Kuvataide
Oheisohjelma
Musiikki
Konsertit
Musiikki
Konsertti
Musiikki
Konsertit
Musiikki
Konsertit
Musiikki
Kulttuuritoiminta
Teatteri
Soveltava teatteri
Teatteri
Näytelmät
Teatteri
Näytelmät
Teatteri
Näytelmät
Taidekasvatus
Harrastukset
Taidekasvatus
Harrastukset
Kulttuurikeskus
Yhteisö
Kulttuurikeskus
Kulttuuritilat