Kharkova, 24. maaliskuuta 2022. Kaksi miestä kävelee venäläisen ohjuksen tuhoaman talonsa raunioissa Harkovin Saltivkan asuinalueella. Alue on vaurioitunut pahoin Ukrainan ja Venäjän taisteluissa.  Kuva Giulio Piscitelli

— Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.

Näin totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö 24. helmikuuta 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Siitä asti maailma on seurannut hyökkäyssodan kulkua tiiviisti.

Seinäjoen museot avaa elokuussa valo­kuva­näyt­telyn Ukrainan sodasta. Bulgaria­lainen valo­kuvaaja Svetlana Bachevanova kuratoi näyttelyn nimen­omaan Seinä­joen museoille, ja se pohjautuu kansain­välisen valo­kuvaaja­ryhmän työlle. Taustalla on syys­kuussa 2023 julkais­tava kirja Ukraine: A War Crime (FotoEvidence Association, 2023).

Kirja sisältää yli 360 valo­kuvaa sekä silmin­näki­jä­kuvauksia 90 valo­kuvaa­jalta 29 maasta. Foto­Evidence Associationin julkai­semaan kirjaan on kerätty todis­teita sodasta ja väki­vallasta Ukrainan maa­perällä. Kirja toimii Ukrainan nyky­ajan dokumen­toin­tina tule­ville suku­polville, mutta myös todiste­aineistona tapah­tu­neista sota­rikoksista mahdol­lisia tulevia oikeuden­käyntejä silmällä pitäen.

Median välityksellä sota tulee nykyään lähi­etäi­syy­delle ja jokaisen elämään, halusimme sitä tai emme. Tapah­tumien dokumen­tointi ei estä sodan uhrien kärsi­myksiä, mutta se antaa mahdol­li­suuden muulle maail­malle tietää mitä Ukrai­nassa tapahtuu. Näytte­lyssä on kuvia eri puolilta Ukrainaa.

— Ne antavat laajan kuvan tuhoista, sodan siviili­uhreista ja Ukrainan maa­perällä tehdyistä rikoksista, kertoo Svetlana Bachevanova.

Zhytomyr, 2. maaliskuuta 2022. Siviili harjoittelee heittämään Molotovin cocktaileja puolustaakseen kaupunkia Venäjän hyökkäykseltä.  Kuva Vyacheslav Ratynskyi

Tämä on meidän todellisuutemme.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi

Borodyanka, 9. huhtikuuta 2022. Kiovan Borodjankan esikaupunkialueella mies katselee taivaalla olevaa sateenkaaren kauneutta. Sateiden jälkeen aurinko paistoi ilmapommituksissa tuhoutuneen kerrostalon ylle.  Kuva Paula Bronstein

Näyttely pureutuu uutis­ten alle ja kertoo kosket­tavia tarinoita selviy­ty­neistä ja sodan koke­neista. Valo­kuvaajat saapuivat usein ensim­mäisten joukossa vapau­tet­tuihin kyliin ja todistivat, mitä paikal­liset ihmiset olivat joutuneet kestämään.

Seinäjoen museoiden näyttelyyn tulee kymmeniä valo­kuvia Ukrai­nasta keskeltä Venäjän hyökkäys­sotaa. Kuvat ovat oma­kohtaisia koke­muksia niiltä, joiden tehtävä on dokumen­toida tapah­tumia paikan päällä ja kertoa niistä muille. Nämä sotaa ja humani­taarista katas­trofia esit­te­levät kuvat ja tekstit osoit­tavat Venäjän hyök­käyksen ja miljoo­nien ihmisten kokeman umpi­mähkäisen väki­vallan, mutta ne kertovat myös kuvaajien omista koke­muksista sota-alueella.

Ammattilaisten ottamat valokuvat ovat doku­ment­teja sodasta, mutta myös esteet­tisiä näkemyksiä hetkistä sodan keskellä. Näyttely käsit­telee näin samalla sota­kuviin liit­tyvää rajuakin risti­riitaa: upeat valo­kuvat esit­te­levät julmaa väkivaltaa.

Näyttelyn sisältö saattaa järkyttää herkimpiä kävijöitä. ⧫

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 8.8.2023.