Suomalaissiirtolaiset lauloivat hirtehisesti raadannasta, haikeasti koti-ikävästä ja puhkesivat myös kapinahenkeä uhkuviin taistelulauluihin.

Musiikilla oli tärkeä vaikutus suomalaissiirtolaisten elämässä – sekä arjessa että juhlassa. Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan suuntautunut suuri siirtolaisuusaalto noin 1860-luvulta lähtien synnytti upean soivan perinnön. Suomalaissiirtolaiset lauloivat hirtehisesti raadannasta, haikeasti koti-ikävästä ja puhkesivat myös kapinahenkeä uhkuviin taistelulauluihin oikeuksiensa puolesta.

Laulamisen ohella suomalaiset soittivat puhallinorkestereissa, pelimanni- ja tanssimusiikkiyhtyeissä sekä muissa kokoonpanoissa. Jotkut kiersivät paikkakunnalta toiselle tienaten musiikilla elantonsa. Suomalaiset tallensivat, keräsivät ja kirjoittivat lauluja ja julkaisivat myös paljon hengellistä musiikkia. Musiikki loi yhteisöllisyyttä ja auttoi asettumisessa uuteen kotimaahan.

Operettitähdet Jukka Ahti ja Katri Lammi New Yorkin Työväen näyttämöllä ennen muuttoaan Petroskoihin Neuvosto-Karjalaan.

Pohjois-Amerikan ohella parempaa tulevaisuutta lähdettiin etsimään Neuvosto-Karjalasta 1920–1930-lukujen tienoilla. Myös Neuvosto-Karjalaan asettuneiden suomalaistaustaisten keskuuteensa syntyi kiinnostava musiikkikulttuuri, josta kuitenkin tiedetään verrattain vähän.

Siirtolaisuutta ilmiönä on tutkittu verrattain paljon, mutta musiikin näkökulma on vasta hahmottumassa. Tätä varten keräämme nyt muistoja ja kokemuksia Pohjois-Amerikkaan ja Neuvosto-Karjalaan suuntautuneeseen siirtolaisuuteen liittyvästä musiikista 1800-luvun lopulta vuoteen 1939. Keräyksessä keskitytään erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen siirtolaisuuteen. Muisto tai muistot voivat liittyä esimerkiksi sukulaisen, perheenjäsenen tai ystävän harrastaja- tai ammattitasoiseen musiikilliseen toimintaan siirtolaisuuden aikana. Se voi olla myös hyvin löyhä muisto esimerkiksi isoäidin mukanaan tuomasta kehtolaulusta – ja kaikkea tältä väliltä.

Viola Turpeinen ja Sylvia Polso, jotka kiersivät suomalaishaaleja yhdessä muutaman vuoden ajan.

Muistitietokeräys liittyy Taideyliopiston Seinäjoen yksikössä työskentelevän dosentti, professori Saijaleena Rantasen tutkimusprojektiin, jossa hän tarkastelee Pohjois-Amerikkaan ja Neuvosto-Karjalaan lähteneiden suomalaissiirtolaisten musiikkikulttuuria eri näkökulmista. Keräyksen tuloksena kertyneen aineiston perusteella tehdään uutta tutkimusta siirtolaisuudesta ja laaditaan tieteellisiä, taiteellisia ja yleistajuisia julkaisuja. Muistitietokeräys jatkuu vuoden loppuun saakka.

Otamme vastaan myös valokuvia, kirjeitä, päiväkirjoja, leikekirjoja, lehtiartikkeleita, äänitteitä, videoita, aikaisemmin tehtyjä muistelutekstejä, haastatteluita ja muuta. ⧫

Muistitietokeräyksestä saat lisätietoja:
▸ uniarts.fi/muistitietokerays
▸ 040 710 4200 / Saijaleena Rantanen

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 8.8.2023.