Museo



Väriloistoa kasveista

Teksti Markku Honkola

Värjärikillan yhteisryijy

Ulla Lapiolahden teos Aurinko

Ulla Lapiolahden teos Aurinko vuodelta 2021. Teos on kotimaista luomuvillalankaa ja se on värjätty sipulinkuorilla ja sitrushedelmillä. Kuva Markku Honkola

Etelä-Pohjanmaan museon uusin vaih­tu­va näyt­tely Vihreää väriä ker­too kasvi­vär­jäyk­sen his­to­ri­asta, mene­tel­mistä ja tule­vai­suu­desta. Näyt­tely on saa­tu Suo­men käs­ityön muse­osta Jyväs­kylästä ja sen taus­ta­voi­mina ovat myös Bio­Colour-hanke, Coloria.net ja Vär­järi­kilta.

Näyttelyn keskiössä ovat kas­vi­vär­jä­tyt lan­ka­näyt­teet, joi­den avulla kat­soja saa käsi­tyk­sen siitä väri­maa­ilmasta, jon­ka luon­to voi tuot­taa. Luonto oli­kin ainut väri­ainei­den lähde vuosi­tu­han­sia, ja Suo­messa on oma pitkä perin­teensä kasvi­vär­jäyk­sen saralla. Tätä perin­nettä edus­tavat lanka­näyt­tei­den lisäksi näyt­te­lyssä olevat käsi­työt, joissa on lii­tetty yhteen eri­tyi­sen hie­nolla tavalla his­toriaa, tai­detta tai tyyli­suun­tia luon­non­värien kanssa. Näyt­te­lyssä on myös inter­aktii­vi­sia osia, eli kos­ke­tus­näyttöä käyt­tä­mällä kävi­jä voi tutus­tua eri­lai­siin vär­jäys­tek­niikoihin.

Kasvivärjäyksen uusi tuleminen

Suomalaisessa omavarais­talou­dessa kasvi­vär­jäyk­sen mene­tel­mät olivat käy­tössä vähin­tään­kin satoja vuo­sia, mutta tieto­taito kasvi­vä­reistä alkoi kadota 1900-luvulle tul­ta­essa. Tämä joh­tui siitä, että luon­non­värien tilalle tuli­vat syn­teet­ti­set väri­aineet. Nyt kas­vi­värit ovat jälleen ajan­koh­tai­sia sekä har­ras­tuk­sena että niiden luon­to­ys­tä­väl­li­syyden vuoksi.

Kasvivärien uudelleen­löy­tä­minen ei ole pel­käs­tään kan­san­pe­rin­teen vaa­li­mista. Har­ras­tuk­sena kasvi­vär­jäys voi olla hen­ki­lö­koh­tai­sesti pieni teko kohti eko­lo­gi­sempaa tapaa toi­mia luon­non kes­kellä ja luon­non kanssa. Tällai­set pie­net­kin teot voivat joh­taa sellai­seen elä­män­polkuun, jossa eko­logi­suus kas­vaa koko elämän kes­tä­väksi toi­min­ta­tavaksi. Juuri omien käyt­tö­teks­tii­lien ja lan­kojen vär­jää­minen kotona voi vähen­tää luon­non pääs­tö­kuormaa.

Kasvivärjäysharrastus on myös hyvä tapa pääs­tä osaksi suu­rem­paa yhtei­söl­li­syyttä, josta niin kovasti puhu­taan nyky­aikana. Kasvi­vär­jäyk­sen har­ras­tajat ovat perus­taneet vuonna 2001 Värjäri­kilta ry:n, luon­non­vär­järien oman yhdis­tyk­sen, joka kokoaa yhteen kasvi­vär­jäyk­sestä kiin­nos­tu­neita ihmi­siä. Tähän näyt­te­lyyn Vär­jä­ri­kilta on koos­ta­nut suuren yhtei­sö­ryijyn, joka koostuu pie­nem­mistä kasvi­vär­jä­tyistä mini­ryijyistä. Omalta osal­taan yhteisö­ryijy on osoi­tus kas­vi­vär­jäyk­sen tren­dik­kyy­destä ja kasvi­värien moni­naisuudesta.

Värjärikillan juhlavuoden yhteisöryijy vuodelta 2021

Värjärikillan juhla-vuoden yhteisöryijy vuodelta 2021. Värjärikillan jäsenet ovat juhlistaneet kaksikymmenvuotisjuhlaansa koostamalla pienistä miniryijyistä yhden suuren ryijyn, jonka langat on värjätty luonnonväriaineilla. Kuva Suomen Käsityön museo

Kasvivärjäys on sosiaali­sen medi­an avulla kas­vanut maa­il­man­laa­jui­seksi ilmiöksi. Erilaisissa luonnonvärjäysryhmissä saattaa olla yhteensä kymmeniä tuhansia jäseniä ja niissä jaetaan tietoa luonnonvärien käytöstä. Sosi­aa­linen media on myös omalta osal­taan lisän­nyt kas­vi­vär­jäys­har­ras­ta­jien ympä­ris­tö­tie­toutta, sillä myös kas­vi­vär­jäyk­sessä käy­te­tään kemi­kaa­leja. Vihreää väriä -näytte­lyssä on esillä QR-koo­deja, joilla saa äly­puhe­limen sovel­luk­sen avulla lisä­tie­toa ja pää­see esi­mer­kiksi kat­so­maan, miltä tietty väri­kasvi näyttää.

Uusia ratkaisuja bioväriaineista

Kasvivärien käyttöä kehi­te­tään myös teks­tii­li­teol­li­suu­dessa, kos­ka syn­teet­tis­ten väri­en aiheut­tama kuor­mitus vesis­töille on mer­kit­tävä. Esi­mer­kiksi puu­vil­lasta teh­ty vär­jät­ty paita ha­joaa aika­naan luon­toon, mutta siinä oleva syn­teet­tinen väri­aine ei hajoa. Arvi­oiden mukaan noin vii­den­nes maa­ilman vesis­töjen saas­teista tulee teks­tii­li­teol­li­suuden kemi­kaa­leista ja väri­ai­neista. Rat­kaisu ei kui­ten­kaan ole väri­kas­vien vil­jelyn li­sää­minen, koska sil­loin koko maa­pallon pelto­pinta-ala ei riittäisi.

Vihreää väriä -näyttelyssä tuo­daan esille rat­kai­suja väri­teol­li­suu­den ympä­ris­tö­on­gel­miin. Näyt­te­lyssä kävi­jä voi oma­toi­mi­sesti kat­soa näy­töltä video­koos­teita, joissa ker­ro­taan esi­mer­kiksi syn­teet­tisen mikro­bio­logian tut­kimus­hank­keista kasvi­vä­rien tuot­ta­mi­sessa. Suo­messa Bio­Colour-hanke tut­kii monia ka­svi­vär­jäyk­seen liit­tyviä seik­koja, kuten juu­ri mikro­bio­logiaa, teol­li­su­uden sivu­vir­toja ja väri­kas­veja. Kes­tä­vän väri­tuo­tan­non kan­nalta mikro­bio­lo­gi­an mah­dol­li­suudet näyt­tävät hyviltä, var­sinkin jos värejä tuot­tavia gee­nejä tai niiden osia voi­daan monis­taa rajat­to­masti mikro­bien avulla. Tut­kimus menee aina eteen­päin ja tieto pyri­tään saa­maan kaik­kien ulot­tu­ville BioColour-hank­keessa synty­vän avoi­men tieto­kannan kautta.

Kasvivärjäys osana elävää perintöä

Luonnonväreillä värjääminen on pääs­syt Elä­vän perin­nön kan­sal­li­seen luet­te­loon. Nimi­tyk­sen teki ope­tus- ja kult­tuuri­minis­teriö syk­syllä 2023. Elä­vä perintö tar­koit­taa sitä, että yhteisö tun­nus­taa jon­kin tai­don tai käy­tän­nön osaksi omaa kult­tuu­ri­perin­töään. Tätä kaut­ta luonnon­väreillä värjää­minen tuli myös osaksi Unescon aineet­toman kult­tuuri­perinnön sopi­musta. Luet­teloon pääsy tuo luon­non­väreillä vär­jää­miselle kansain­välis­täkin näky­vyyttä, eikä luet­te­loon ole kovin helppo päästä.

Vihreää väriä -näyttely varmasti lisää omalta osal­taan kas­vi­vär­jäyk­sen arvos­tusta har­ras­tuk­sena ja hen­ki­lö­koh­tai­sena eko­lo­gi­sena teko­na. Tämän näyt­telyn kautta avau­tuu kävi­jälle merkit­tävä tieto­määrä luon­non­väreistä ja nii­den käy­töstä. Etelä-Poh­jan­maan museo toi­vot­taa­kin kaikki kävijät oppi­maan uusia asi­oita luon­non tar­joa­mista väreistä, vär­jäys­tek­nii­koista ja tieteestä.

Näyttely on esillä Sei­nä­joella Etelä-Poh­jan­maan museossa osoit­teessa Törnäväntie 2. ⧫

13.10.2023–24.3.2024

Vihreää väriä

Etelä-Pohjanmaan museo

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 8.1.2024.

Seinäjoen museot

Seinäjoen museoiden tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museon kokoelmiin tallennetaan Etelä-Pohjanmaan alueen kulttuuriperintöä, jota esitellään yleisölle muun muassa näyttelyiden, tapahtumien ja julkaisujen kautta. Seinäjoen museot edistää myös rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä sekä alueen paikallismuseotoimintaa.

Osoite
Etelä-Pohjanmaan museo, Törnäväntie 23
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo, Kauppakatu 17
Sairaalamuseo, Björkenheimin puistotie 2

Lisätietoja
seinajoki.fi/museo

Lisää ilmiöitä: