Taide toivottaa tervetulleeksi uudenkarhealle rautatieasemalle

Pia Männikön Rönsy-veistos rönsyilee Perhepalvelukeskus Aallokon aulassa.

Seinäjoen uusi rautatieasema valmistui vuoden lopussa. Sen myötä Seinäjoelle saatiin viisi uutta julkista taideteosta. Prosessi aseman taidekokonaisuuden suunnittelusta teosten tilaukseen ja valmistumiseen kesti kolmisen vuotta. Teokset valmistettiin ja asennettiin viime vuoden aikana.

— Teoksia toteutettiin usean eri toimijan kohteeseen. Uusi asema oli ylipäätään laajuudeltaan merkittävä rakennushanke. On hienoa, että taiteen määrä on siellä yhtä lailla suuri, toteaa Seinäjoen kaupungin julkisen taiteen koordinaattori Elina Alkio.

Aseman taideteokset lisäävät alueen tunnettuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta ja toimivat käyntikorttina Seinäjoelle. Teokset ovat keskenään erilaisia, ja niitä on sijoitettu sekä sisä- että ulkotiloihin toivottamaan Seinäjoelle tervetulleeksi työmatkalaiset, turistit, ohikulkijat, perhepalvelukeskuksen asiakkaat ja asukkaat.

Ihmiselämä ja matkanteko läsnä taideteosten aiheissa

Asema-aukiolla kävijää tervehtii Arja Kärkkäisen teos Synnyinkivi, joka sijaitsee perhepalvelukeskus Aallokon edustalla. Teos muistuttaa ylhäältä katsottuna solukkoa ja taiteilijan lähtökohta on ollut elämän alku ja vanhemmuus. Teos koostuu punaruskeasta kivilaatasta, vaaleasta nupukivestä ja marmoribetonista sekä pronssisista yksityiskohdista. Aukiolla oleva istutusallas on osa teosta. Synnyinkivi on katsottavissa niin katutasosta kuin yläkerrosten perspektiivistä.

Arja Kärkkäisen teos Synnyinkivi muistuttaa solukkoa.  Kuva Heini Hautala

Asemakorttelin sisäpihalla sijaitsevat Tiina Raitasen Odottaja ja Saapujat koostuvat useasta osasta, joista isoin on sisäpihan nurmialueella ja pienemmät perhepalvelukeskuksen ulkoseinissä ja katoksen päällä. Teokset kuvaavat nimiensä mukaisesti odottamista ja saapumista, jotka kumpikin ovat läsnä rautatieasemalla, sekä elämän eri reittejä. Suuri kaareva Odottaja-veistos nurmialueella nojaa kuin odottaen. Neliosainen, lehtimäisistä osista koostuva Saapujat kuvaa saapumista perille tai rakkaiden luo. Veistoksissa on käytetty esineitä, joita taiteilija on löytänyt Seinäjoen rautatieaseman ja keskustan alueella kulkiessaan. Ne kuvaavat elämän sattumanvaraisuutta.

Tiina Raitasen Odottaja ja Saapujat koostuvat useasta osasta.  Kuva Kalle Marjamäki

Perhepalvelukeskus Aallokon aulassa sijaitseva Pia Männikön Rönsy-veistos nimensä mukaisesti rönsyää aulan katosta kohti lattiaa. Teos on valmistettu maalatusta teräksestä ja sen esikuvana on ollut maahumala. Se kuvaa elämän moninaisuutta ja viittaa koko siihen elämän kirjoon, joka on läsnä perhepalvelukeskuksessa. Teoksen suunnittelussa on huomioitu Aallokon lapsiasiakkaat: kirkkaat värit ja pienistä osista koottu rakenne muistuttavat Lego-palikoita ja katosta kukkien kautta heijastuva valo heittää aulan seinille valoa ja varjoa.

Yllätyksellisyyttä ja historian havinaa

Aseman alikulkutunnelin taideteos on kuin portti toiseen maailmaan. Marjukka Korhosen Kaninkolo ja maailmanpyörä on useasta eri osasta koostuva kokonaistaideteos, johon kuuluu vesivärimaalausta muistuttava seinämaalaus, metallisia reliefejä ja valoraiteita. Ihmishahmoa esittävä Lähettäjä-reliefi lähettää käytävän seinässä matkaan erilaisia pikkulintuja.

Valoraiteet tuovat teokseen yllätyksellisyyttä ja viittaavat lähteviin juniin ja niiden aikatauluihin. Alikulkutunnelit mielletään helposti kolkoiksi ja epämiellyttäviksi. Teoksen lähtökohtana on ollut luoda tunneliin miellyttävää tunnelmaa, turvallisuutta ja yllätyksellisyyttä. Teos viimeistellään keväällä 2025.

Seiparkin pysäköintitalon julkisivussa sijaitseva Juhana Moisanderin Asemalaituri 0, tervehtii junamatkustajia raiteilla ja muita katselijoita Alma-hotellin puoleisella sivulla. Taideteos on toteutettu perforoimalla eli rei’ittämällä valokuvien pohjalta corten-teräksiseen levyelementtiin, josta rakennuksen julkisivu koostuu. Tekniikalla saadaan aikaan rasteroitu kuva.

Juhana Moisanderin teos Asemalaituri 0.  Kuva Heini Hautala

Teoksen lähtökohtia ovat olleet Seinäjoen ja rautatien yhteinen historia. Taideteoksessa on eri ikäisiä ihmisiä eri aikakausilta ja hevonen. Lisäksi teokseen kuuluu aseman kello. Hevonen symboloi rautatien aikaansaamaa historiallista muutosta – puhuttiinhan aikanaan rautahevosesta, kun perinteiset hevosvoimat vaihtuivat höyryveturiin. Se on myös viittaus maatalousvaltaiseen Etelä-Pohjanmaahan. Asemakello on viittaus ilmajokelaisen Könnin suvun perinteikkäisiin kelloihin ja asemalla läsnä olevaan aikaan.

Taideteoksessa olevat ihmiset ovat taiteilijan mielikuvia henkilöistä, jotka ovat saattaneet joskus kulkea Seinäjoen rautatieasemalla. Kuvat pohjautuvat todellisiin, Pyhälahden valokuvaamossa otettuihin valokuviin, jotka taiteilija on valinnut Lapuan museoiden arkistosta.

Aseman pronssiveistos teki öisen ilmalennon

Rakennusurakan yhteydessä vanhan rautatieaseman edustalle vuonna 1979 pystytetty Heikki Varjan veistos Tuolta se tulee, tuolta se tulee siirrettiin uudelle asema-aukiolle. Eräänä elokuisena yönä toteutettu muuttomatka ei ollut pitkä, mutta veistoksen noin 30 000 kilon paino, koko ja ulottuvuudet tekivät siitä haastavan. Siirron suoritti YIT osana asema-aukion urakkaa. Siirron myötä teos tullaan valaisemaan entistä paremmin.

Heikki Varjan veistos Tuota se tulee, tuolta se tulee siirrettiin uudelle paikalle.

Aikoinaan taidekilpailun kautta tilattu Varjan suunnittelema veistos on muistomerkki Seinäjoen kehitykseen vaikuttaneiden rautatieläisten työlle, ja sitä kutsutaankin usein rautatieläisten muistomerkiksi. Patsas symboloi rautatien ja rautatielaitoksen merkitystä Seinäjoelle.

Kahdeksanmetrinen pronssiveistos kurottuu viiteen ilmansuuntaan ja kuvaa Seinäjokea viiden rautatien risteyksenä. Veistoksessa on runsaasti reliefiyksityiskohtia, jotka ovat täynnä tarinoita Seinäjoesta rautatieliikenteen solmukohtana. Se oli aikoinaan Suomen suurin pronssiveistos. ⧫

Pia Männikkö 2024
Rönsy
Aallokko

Arja Kärkkäinen 2024
Synnyinkivi
Asema-aukio

Tiina Raitanen 2024
Odottaja ja saapujat
Aallokon sisäpiha

Marjukka Korhonen 2024
Kaninkolo ja maailmanpyörä
Alikulkutunneli

Juhana Moisander 2024
Asemalaituri 0
Seiparkin pysäköintitalo

Heikki Varja 1979
Tuolta se tulee, tuolta se tulee
Asema-aukio

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 6.1.2025.