Kropsu ja karjalanpiirakka

— Onko kropsu teille tuttu sana? kysyy ohjaaja.
— No on! vastaavat lapset.
— Se on ropsu! korjaa joku heti.

Kropsu eli ropsu, pannukakku, on Etelä-Pohjanmaan perinneleivonnainen, jota on valmistettu jo kauan sitten nuotioilla ja maatalojen suurissa uuneissa.
— Sitä tehdään vieläkin! tietävät lapset.
— Entä karjalanpiirakka, onko se tuttu?
— No ON! kuuluu vastaus.

Karjalanpiirakka on peräisin Karjalasta. Suomen toiselta laidalta on muuttanut paljon ihmisiä Etelä-Pohjanmaalle, varsinkin silloin, kun teidän isovanhempanne olivat pieniä lapsia. Karjalaiset ovat tuoneet oman perinneleivonnaisensa mukanaan, ja nyt piirakat tuntuvat täälläkin aivan omilta.
— Mitä luulette, voisiko uuden asuinpaikan tapoihin ja ihmisiin tutustua tekemällä jotain yhdessä? Tai tarjoamalla toiselle maistiaisia itselle tutuista leivonnaisista?

Kropsu ja karjalanpiirakka -käsityöpaja Aseman koulussa.

Iloinen hälinä alkaa, kun jokainen lapsista alkaa tehdä omaa kropsupalaa tai karjalanpiirakkaa villasta neulomalla ja neulahuovuttamalla. Neula on terävä, se tuo työpajaan jännitystä — mutta myös tunteen siitä, että aikuinen luottaa lapsen taitoihin. Ohjaaja ja avustajat auttavat oikean tekniikan löytämisessä. Samalla puhe kääntyy muualle:
— Meidän äiti tekee hyvää ropsua, sellaasta johon tulee kuplia. Mutta iskä tekee hyviä lihapullia, parempia kuin kaupan tai äidin tekemät!
— Mä en syö lihaa.
— Mä syön!
— Meidän isä ja äiti on eronnu.
— Niin meidänkin!
Parin sekunnin ajan neulalla pistellään villaa hiukan hiljaisempina. Uusiin tilanteisiin voi tottua, todetaan sitten yhdessä.
— Kyllä me selvitään! huutaa joku iloisesti, ja työ jatkuu. ⧫

Kropsu ja Piirakka -käsityöpajassa tarkasteltiin arkistovalokuvaa kerrostaloista, jotka sijaitsevat Seinäjoen matkakeskuksen läheisyydessä. Piirakkalinnassa (rv. 1946) asui erityisesti Karjalasta tulleita perheitä. Kropsulinnassa (rv. 1947) asui paikallista väkeä. Molemmista taloista käytiin töissä rautateillä.  Kuva Seinäjoen maakuntakokoelma

Työpajat ulos museosta

Seinäjoen museopalvelut kokeili keväällä 2022 uutta toimintamallia: museo toi päiväkoteihin ja kouluihin työpajoja, jotka suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Pajat käsittelivät Seinäjoen kaupunkihistorian ammatteja ja ilmiöitä kuvataiteen, käsityön, teatteri- ja elokuvailmaisun keinoin. Työpajakokeiluun osallistui 12 päiväkotiryhmää ja koululuokkaa eri puolilta Seinäjokea. Työpajat olivat osa AIKAmoinen kaupunki -hanketta, johon museo sai rahoitusta Museovirastolta.

Työpajoja ohjasivat Käsityö- ja muotoilukoulu Näpin opettaja Hanne Katajamäki, kuvataiteilija Minna Bengs, teatteri-ilmaisun ohjaaja Salla Honkanen ja kulttuurituottaja Toni Annala. Kiitokset suunnitteluyhteistyöstä kaupungin varhaiskasvattajille ja opettajille sekä Lastenkulttuurikeskus Louhimolle.

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 7.8.2022.