Matthew Cowan tutkii villiyttä paikallisten ihmisten kanssa

Matthew Cowan on etsinyt paikallisten opastamana villiyttä muun muassa Paukanevalta.

Uusiseelantilaisen, Berlii­nissä asu­van ja työs­kente­levän kuva­taitei­lija Matthew Cowanin näyt­tely Wildness Makes This World on esillä Seinä­joen taide­hallin Vintillä 6. maalis­kuuta saakka. Näyt­tely on osal­lis­tanut 12 paikal­lista henki­löä esit­tele­mään taitei­li­jalle vil­lejä paik­koja ja tutki­maan villiy­den merki­tyk­siä. Projek­ti on vie­nyt esi­mer­kiksi turve­nevalle, lii­kunta­saliin, met­sään, museoon, osal­lis­tu­jien lap­suu­den maise­miin. Laita­kaupun­gin orkes­teri on luo­nut näyt­te­lyyn yhdessä tai­tei­lijan kanssa ääni­maise­man.

Taiteellisessa työskente­lys­sään euroop­pa­lais­ta kan­san­perin­nettä tut­kiva Cowan käsit­telee vil­liyden koke­muksia ja merki­tyksiä. Cowan on tohtori­koulu­tettava Taide­yliopis­tossa ja näyt­tely liit­tyy hänen väitös­tutki­muk­seensa.

Näyttelyssä villiyttä on lähes­tytty eri­tyi­sesti paik­kojen kautta – paik­kojen, jois­sa on koettu jotain, tai joissa itses­sään on jotain villiä. Näyt­tely ei pohdi vain villiy­den yhte­yttä luontoon, vaan henkilö­kohtai­sia kokemuksia ja aisteja. Psyko­maan­tiede, koke­muksen ja pai­kan suhde, on keskei­nen teema. Näyt­tely koos­tuu videosta, valo­kuvas­ta, objek­teista ja histori­al­li­sista esi­neistä. Osa esineis­tä on lai­nattu osal­listu­jilta, osa Seinä­joen muse­oilta.

— Villiys on läsnä elämäs­sä, ja tois­tamme ja toteu­tamme sitä monin eri tavoin, joskus tietoi­sesti, joskus tiedos­tamatta, Cowan toteaa.

Projekti on ensim­mäi­nen osal­listava näyt­tely­pro­jekti, jonka Taide­halli tekee yhdessä kansain­väli­sen taitei­lijan kanssa. Näyt­telyn teokset ovat synty­neet tii­viissä vuoro­vaiku­tuk­sessa Matthew Cowanin, Taide­hallin ja paikal­listen osal­listu­jien kesken.

Koronapandemia muutti suun­ni­tel­mia ja lyk­käsi näyt­telyn avau­tumis­ta paril­la kuukau­della. Berlii­nissä asuva taitei­lija ei voinut­kaan matkus­taa Suomeen niin usein kuin oli aikomus. Proses­si­mainen työs­ken­tely­tapa on ollut uusi sekä Taide­hallille että taitei­lijalle. Jous­tava asenne ja globaa­lin tilan­teen vaiku­tuksen hyväk­sy­minen mahdol­lis­tivat projek­tin valmis­tu­misen poik­keus­oloissa.

— Saimme mukaan sitou­tu­neen joukon ihmi­siä, ja hei­dän kans­saan on ollut ilo työs­ken­nellä. Ihmis­ten esit­telemät paikat ja vil­liys ovat ainut­laa­tuisia, ja tässä on itse­kin pääs­syt näke­mään asioita ja paik­koja, joihin ei olisi muuten tutus­tunut, kertoo ts. näyttely­koordi­naattori Elina Teitti.

Yhteistyö Cowanin kanssa syntyi yhtei­sistä mielen­kiin­non­kohteista.

— Näyttely pohtii ehkä jol­lain tavalla tut­tuutta ja vie­rautta. Vaikka lähtö­koh­tana ei ole ollut suora­nai­sesti suoma­lais­ten perin­teiden tutki­minen, näyt­te­lyssä on paljon sel­laista, mitä Cowan katsoo ikään kuin ulko­puo­lisen lins­sien läpi. Se on mielen­kiin­toista, Teitti jatkaa. ⧫

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 7.1.2021.