Patsaskierros Seinäjoella

Seinäjoella on lukuisia näkemisen arvoisia patsaita ja monet niistä ovat aivan keskustan alueella. Kohteet ehtii helposti kiertää yhden päivän aikana, eli patsaskierros on oiva tilaisuus kotiseutumatkailuun.

1.

Juhani Lahti
Katkennut taival
2004

Ratapihan läheisyydessä kohoava teos on kymmenen 3.2.1940 pommituksessa surmansa saaneen muistomerkki, jonka on suunnitellut Seinäjoen kaupunginarkkitehti Juhani Lahti. Pommi tuhosi sirpalesuojan, johon oli hakeutunut lähinnä junamatkalaisia. Ratapihaa pommittamalla haluttiin vahingoittaa suomalaisten kuljetusverkostoa. ▸ Hotelli-Ravintola Alma, Ruukintie 4

2.

Terho Sakki
Heimotulet
1965

Kuvanveistäjä Terho Sakin suunnittelema patsas on pystytetty Venäjälle luovutetun Karjalan muistolle. Aihe kuvastaa heimotulten palamista sekä karjalaisia yhdistävää liekkiä. Patsas kertoo evakkojen kyvyistä sopeutua uuteen ja kuitenkin säilyttää kosketus menneeseen ja omiin elämänarvoihin murteiden ja tapojen törmätessä toisiinsa. ▸ Kirkkopuisto

3.

Alvar Aalto
Elämän lähteellä
1963

Akateemikko Alvar Aallon teos Lakeuden ristin juurella kuvaa kyyhkysiä lähteellä. Teos paljastettiin vuonna 1963 Seinäjoen seurakunnan viettäessä 100-vuotisjuhlaansa. Aalto suunnitteli Lakeuden ristin kokonaistaideteokseksi: sen kaikki yksityiskohdat ovat tilaan varta vasten suunniteltuja. Lähde ja virtaava vesi ovat Raamatussa iankaikkisen elämän vertauskuvia. ▸ Kirkkopuisto

4.

Kalervo Kallio
Klemetti-Kuulan patsas
1963

Etelä-Pohjanmaan musiikin monumentti. Kalervo Kallion veisti patsaan kahden eteläpohjalaissäveltäjän, Heikki Klemetin ja Toivo Kuulan muistolle. Kuortanelainen Klemetti tunnetaan kuoromusiikin edistäjänä ja alavutelainen Kuula muistetaan kansallisromanttisista aiheistaan ja häämarssistaan. Harpistin soittimen tätä nykyä kiharaiset kielet ovat alkuaan olleet suorat. ▸ Muusanpuisto

5.

Raimo Utriainen
Ystävyyttä yli rajojen
1987

Rauhaa ja ystävyyttä kuvaavan patsaan on suunnitellut suomalaisen modernin kuvanveiston uudistaja Raimo Utriainen. Taiteilija tunnetaan selkeistä, alumiinista tai rst-säleistä valmistetuista teoksistaan. Patsas paljastettiin vuona 1987 kansainvälisessä juhlassa Seinäjoen ystävyyskaupunkien edustajien läsnäollessa. ▸ Uimahalli–Urheilutalo, Kirkkokatu 15

6.

Samuli Alonen
Cityhirvi
2014

Cityhirvi saapui kaupunkiin vuonna 2014 osana Määränpää: Seinäjoki –näyttelyä. Positiivisen palautteen vuoksi Samuli Alosen teos jäi kaupunkiin pysyvästi. Patsas on 500-kiloinen — oikea hirvi voi painaa saman verran! Cityhirviä voi bongata Seinäjoen lisäksi Jyväskylästä ja Äänekoskelta. Alonen on luonut muitakin mielikuvituksellisia cityeläimiä, kuten lintuja. ▸ Kalevankatu 9

7.

Jussi Koivusalo
Paimentyttö
1963

Luonnollisen kokoinen, vettä kohti kumartava tyttöhahmo kuvastaa karjanhoitoa ja maaseutua, josta Seinäjoen elinkeinojen juuret ovat lähtöisin. Seinäjokelaistaiteilija Jussi Koivusalon veistoksen lahjoittivat vuonna 1963 Seinäjoen Yksityisyrittäjät ja Yrittäjänaiset. ▸ Keskuspuisto, Keskuskatu 16

8.

Risto Pentikäinen
Horsma
2019

Kuopiolaistaiteilija Risto Pentikäisen Horsma-teos voitti Keskustorin valtakunnallisen taidekilpailun vuonna 2017. Taiteilija halusi teoksellaan ilmentää paikallista identiteettiä: maalatusta teräksestä valmistettu 4,7-metrinen Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka kohosi uudelle torille keväällä 2019 sen avajaisiin. Taitelijan mukaan teos viittaa luonnon uudistumiseen, kukoistukseen ja kasvuun. ▸ Keskustori

9.

Heikki Varja
Tuolta se tulee, tuolta se tulee
1979

Muistomerkki Seinäjoen kehitykseen vaikuttaneiden rautatieläisten työlle. Heikki Varjan valtaisa veistos ryöppyää yksityiskohtia, korkokuvia ja historiaa: Kristiinan rata on vain pieni haarake, Vaasan rata jo pidempi, ja kauimmas venyvät pohjoiseen, kaakkoon ja etelään kulkevat kiskot. ▸ Rautatieasema, Valtionkatu 1

10.

Kai Noramies
Kolme hanhea
1960

Törnävän vanhan piirimielisairaalan puistossa sijaitseva Kai Noramiehen Kolme hanhea pystytettiin vuonna 1960, kun piha-alueita kunnostettiin. Patsaan vieressä on suihkulähde, ja hanhet ja virtaavan veren voikin nähdä kokonaistaideteoksena. ▸ Piirin alue

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 7.1.2021.