Testaa murretietosi! Miten hyvin ymmärrät eteläpohjalaista puheenpartta ja kulttuuria?

Valitse oikea käännös

Pultut fletajaa.

Puhujat rönsyilevät aiheesta.

Housun lahkeet repsottavat.

Pensaat kahisevat.

None

Flikka nakkas rasat valakiahan.

Sima kuohui hieman vahakankaalle.

Räpiköivä kala karkasi katiskasta.

Tyttö heitti lapaset tuleen.

None

Joppari lestana saa puon porottamaan.

Autokauppiaankin pitää saada palkkansa.

Polkupyörän tavarateline sattuu takapuoleen.

Pelkkä työnteko saa mielen väsymään.

None

Sen hupulaanen on vähä önkköönen.

Hänen kaverinsa on hieman hiljainen.

Sen huppu on aavistuksen tahmea.

Hänen ankkansa on jokseenkin äänekäs.

None

Amma teki karteekista tantun.

Lastenvahti teki verhosta hameen.

Mummo teki porkkanoista soselaatikon.

Täti teki kartongista hatun.

None

Äiree on träillä mihinä hantuuki ja sosimet on.

Äes kulkee suoraan ja syvään.

Airo tekee työtä kiireessä.

Äiti tietää missä käsipyyhe ja aterimet ovat.

None

Krannin verhat oli kittanat.

Leipurin leipä oli palanutta.

Naapurin vaatteet olivat liian pienet.

Järvestä ei noussut kalaa.

None

Isseen nästyyki pitääs porstata.

Jäät pitää harjata pois portailta.

Iskun jäljet pitäisi peittää.

Isän nenäliina pitäisi pestä.

None

Tuo kloppi hornaas vaikka kaahimalavittalla.

Tuo halko halkeaisi vaikka lusikalla.

Tuo lato kaatuis yskänpuuskasta.

Tuo poika pystyisi nukkumaan vaikka taloustikkailla.

None

Kropsu oli lanttalauree mötiääsissä.

Pannukakku oli täynnä mehiläisiä.

Katto oli paikattu monesta kohtaa.

Korsu oli täytetty juureksilla.

None

Häjyynen rikuneeraa kökkää.

Tikka hakkaa linnunpönttöä.

Perheen nuorin vastustaa talkootyötä.

Paha haju yököttää.

None

Tormoottaa juntua pitkin fröökynää kattomahan.

Kiiruhtaa metsäpolkua pitkin hienoa neitiä katsomaan.

Rämpii suon poikki päästäkseen pakoon.

Ajaa pellon viertä lampaita kaitsemaan.

None

Time's up

Sanasto

Etelä-Pohjanmaan murre kuuluu länsi­murteisiin ja se voi vaihdella suures­tikin kuntien välillä. Esimer­kiksi Seinä­joella sanasto saattaa olla hyvinkin erilaista kuin Lapualla. Vivahteet vaihte­levat jopa kylittäin. Murre on leveää ja sanoja veny­tetään, eli on leviää ja venytetähän. D-kirjain muuntuu hyvin helposti R:ksi.

amma — lastenvahti
ankkastukki — pullapitko
emäntä — vaimo, tyttöystävä
flataanen — onneton, toivoton, säälittävä
fletares — hutera, vetelä
fröökynä — hieno neiti
följy — sakki
följys — mukana
hairata — siepata
hantuuki — käsipyyhe
he — ole hyvä
helluunen — suloinen
henuune — ylettömän romanttinen
holotna — kylmä
hornata — kuorsata, nukkua
hupulaanen — kaveri, seuralainen
huustuukia — päätä pahkaa
häjyynen — perheen nuorin
hätäpräiskä — äkkipikainen
issee — isä
itikka — nautaeläin
joppari — polkupyörän tavarateline
juluppi — sepalus
juntu — metsäpolku
kaahimalavitta — taloustikkaat
karteekit — verhot
kehua — kertoa, puhua
kihveli — rikkalapio
kikki — rinta
kittana — liian pieni vaate
komia — komea
kooli — pesuvesiastia
kranni — naapuri
kropsu — pannukakku
krävöö — maksumuistutus
kröpeliäänen — epätasainen
kurmoottaa — kovistella
kökkä — talkoot
köppäänen — tyhmä, nyrpeä, huono
lanttalauree — kauttaaltaan
lavitta — tuoli
lesta — polkupyörän satula
luntioomet — lantio
lykky — silmukka
markki — piha
mihinä — missä
muru — karkki, makeinen
mötiäänen — mehiläinen
nahkaanen — ilkeä(hkö)
nappo — kauha
nostates — hiiva
notta — jotta, että
nupaata — puhua hiljaa
nästyyki — nenäliina
oho — anteeksi
olla träillä — olla perillä asioista
olovana — olevinansa jotakin
paisunta — tulva
peräloosteri — auton tavaratila
peräruoka — jälkiruoka
piperöönen — pieni
piskotikku — sateenvarjo
plakkari — tasku
porottaa — särkeä
porstata — harjata, pestä
porstua — eteinen
prunni — kaivo
prääsätä — pitää meteliä
pultut — lahkeet
puo — takapuoli
pärvöttää — purkaa
päässilimäänen — täysin holtittomasti käyttäytyvä
pöhölö — tyhmä
pöröttää — peruuttaa
pöyröö — hölmö
rasat — lapaset
rauska — rikkinäinen
rengätä — tarvita
retajaa — pitkittyä
rikuneerata — vastustaa, panna hanttiin
roikootella — pukeutua liian vähiin vaatteisiin
rääppöö — puolustuskyvytön, pieni ihminen tai eläin
rörö — deodorantti
sitipriti — pienikuvioinen kangas
soholot — kangaspuut
sopeva — rakastettava, ihailtava
sopeva — suloinen, söpö
sosimet — aterimet
soutulavitta — keinutuoli
tanttu — leninki, hame
tihkasoo — tuskallista tehdä
toimittaa — puhua, jutella
tormoottaa — kiiruhtaa, mennä kovaa
tosinoukka — tosikko
trahteerata — tarjoilla, kattaa pöytä, olla vieraanvarainen
triksevä — voimakas, reipas
trossata — kerskua, mahtailla
tykky — tukeva
umpelooset — perunat
valakia — tuli
valesvirees — tilapäisesti paikalleen asennettu
valokki — lakka, suomuurain
verhat — vaatteet
väkitukko — itsepäinen
yhtäkunnaki — neliskulmainen
äitee, äiree — äiti
änkköö — väittely
önkköönen — puhumaton

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 9.1.2022.