Mitä museossa tapahtuu silloin, kun ovet ovat kiinni ja näyttää siltä, että talossa ei liiku ketään? Seinäjoen museoiden toimi­pisteitä on ollut viime vuoden aikana suljet­tuina, mutta ei hätää, täällä on täysi touhu päällä! Esimerkiksi Etelä-Pohjan­maan museossa on ollut poikkeuk­sel­lisesti vuoden ajan pahvilaatikko­tehdas, josta laatikot ovat matkanneet Törnävän Piirille Sairaala­museoon. Syy on meille selvä, mutta avataanpas tuotanto­linjamme syitä hiukan.

Museon kokoelmat ovat nyt karttuneet kuin taikaiskusta yli 15 000 esineellä.

Jotta voimme kertoa yleisölle mennei­syy­des­tämme, täytyy olla jotakin mitä näyttää. Ja sitähän on!

Museon kokoelmat ovat nyt karttuneet kuin taika­iskusta yli 15 000 esineel­lä sekä tuhan­silla valo­kuvilla ja arkisto­materi­aalilla, kun Sairaala­museo liitet­tiin osaksi Seinä­joen museoita vuoden 2022 alusta. Aiemmin Sairaala­museon kokonai­suu­desta on vastannut Etelä-Pohjan­maan terveyden­huollon perinne­yhdistys ry. Yhdis­tyksen jäsenet ovat tehneet Törnävän Piirillä sijait­sevaan Sairaala­museoon näyttelyt, joissa kerro­taan etelä­pohja­laisen tervey­den­huollon histori­asta. Autent­tisen leimansa museolle antaa sen sijainti­paikka entisen Törnävän piiri­mieli­sairaalan alueella. Perinne­yhdis­tyksen aktiivi­jäsen Raija Kontiola kertoo elä­västi, kuinka Piirillä on ollut tiivis yhteisö. Sairaala­museota hän on ollut raken­ta­massa työ­uransa aikana myös poti­laiden kanssa osana työtoimintaa.

Sairaalamuseon siirtymistä museon hal­lin­taan on valmis­teltu kolmen vuoden ajan. Se on vaatinut tausta­työtä ja selvit­tä­mistä, jota on tehnyt amanu­enssi Risto Känsälä.

Katastrofin aineksia pahvilaatikoissa

Asiakkaat eivät museo­käyn­nillään yleensä näe mitä kaikkea museossa tehdään. Materi­aalien tallen­taminen kokoel­miin on tästä hyvä esimerkki. Järjeste­tyistä ja luette­loi­duista koko­el­mista on helpompi etsiä esineitä, arkisto­mate­ri­aalia ja kuvia. Museon tehtävä on tallentaa ja säilyttää eilinen ja tämä päivä.

Miten pahvilaatikot sitten liit­tyvät museo­työhön? Museon kokoelmia säily­te­tään arkisto­laati­koissa ja ne varas­toidaan koko­elma­tiloihin. Kun esi­neis­töä otetaan museolla vastaan, se valo­kuva­taan, kirja­taan ja paka­taan huolel­li­sesti talteen tulevia suku­polvia varten. Tule­vai­suudessa esi­neis­töä otetaan esille esi­mer­kiksi näytte­lyissä ja tutki­mus­työssä. Tänä päivänä talle­tetut esineet, haas­tat­telut ja valo­kuvat kertovat ajas­tamme sen, mitä olemme pitäneet tärkeänä nyt. Alueemme sairaa­loiden historiaa on tallen­nettu viime kuukau­sina erityi­sesti Törnävän sairaalan osalta.

Marianne Viinikka pakkaa Seinäjoen historiaa pahvilaatikoihin.

— Törnävän sairaalan historia on tärkeää säilyttää, sillä sairaalat ovat pala Suomen ja Seinä­joen historiaa, painottaa museo­apu­lainen Marianne Viinikka.

Mariannen työpäivä saattaa olla yllä­tyk­siä täynnä. Taval­lisena päivänä hän luet­teloi tekstii­lejä ja numeroi ne koko­elma­järjes­telmään. Mutta sitten tulee niitä ei niin tavan­omai­sia päiviä. Sairaala­museon koko­elma­työssä hän on päässyt paik­koihin, joihin ei normaa­listi pääse. Yhtenä esi­merk­kinä hän mainitsee sairaalan käytöstä pois­tetun katas­trofi­varaston, jonka sisäl­töä on doku­men­toitu. Marianne kertoo, että siellä säily­tetään esi­merkiksi peit­toja, tyynyjä, vaat­teita ja kodin teks­tii­lejä sekä hoito­välineistöä.

— Katastrofivalmius on tärkeää ja on harvi­naista, että siihen pääsee käsiksi. Näitä asioita ei ihan joka päivä tule ajatelleeksi.

Marianne iloitsee, että Sairaala­museon koko­el­mista löytyy mm. apu­hoita­jien ensim­mäisiä työ­pukuja, jotka ovat harvi­naisia. Onneksi tervey­den­huol­lon ammat­ti­laiset ovat ajoissa huoman­neet tämän ja arvostaneet historiaansa.

Sairaalamuseon ovet ovat avoinna tilauk­sesta ryhmille sekä joka kuu­kauden kolmas keski­viikko klo 15–18, seuraavan kerran 19.1.2022. ⧫

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 9.1.2022.