Seinäjoen taidehallin syksyn näyt­telyssä keskiössä on sika. Gustafsson&Haa­poja-taitei­lija­duon näytte­lyssä kaikille tuttu eläin on esillä niin ver­taus­kuvana, tuo­tan­non väli­neenä kuin todel­li­sena maail­massa elä­vänä olen­tona. Ääni-instal­laati­osta ja video­teok­sesta koostuva Siat-näyttely nähdään näyt­tely­tila Hallissa, jossa se limit­tyy Itikan­mäen histo­ri­aan ja elä­mään ennen taide- ja kult­tuuri­keskusta. Raken­nuksen, tuol­loin teol­lisuus- ja varasto­käytössä olleen Kalevan Navetan, naapu­rissa toimi 1910-luvulta 80-luvulle teuras­tamo ja myö­hemmin lihan­jalostus­tehdas.

Tämä yhteys korostaa Seinä­joen taide­hallin näyttely­linjauksia.

— Haluamme näyttely­ohjel­mal­lamme tutkia ympä­röi­västä maa­seu­dusta ja sijain­nis­tamme kum­puavia kysy­myksiä yhdis­täen niitä ajan­koh­tai­siin nyky­taiteen ilmiöihin. Näin voim­me taus­toit­taa moni­mut­kai­sia nyky­päi­vän haas­teita ja tuoda esiin tai­teen mer­ki­tystä ja mah­dol­lisuuk­sia yhteis­kun­nassa, taus­toit­taa taide­kuraat­tori Sanna Karimäki-Nuuti­nen näyt­tely­valintaa.

Runollisuus ja dokumentaarisuus kohtaavat

Gustafsson&Haapoja on vuo­desta 2012 toi­minut yhteis­työ, jossa kuva­taitei­lija Terike Haapoja ja kirjai­lija Laura Gustafsson yhdis­tävät runol­lisuuden doku­men­taariseen lähes­tymis­tapaan.

— Aloitimme tutkimalla his­to­riaa ja yhteis­kun­taa tois­ten lajien näkö­kul­masta ja olemme eden­neet pur­ka­maan ihmi­sen ja eläi­men käsit­teitä sekä sitä, miten ne kyt­key­ty­vät rodul­lis­ta­misen, seksis­min ja yhteis­kun­nal­lisen ulos­sul­ke­misen meka­nis­meihin, kerto­vat taiteilijat.

Siat-näytte­lyssä on esil­lä ääni-instal­laatio Waiting Room, jossa kuul­laan elä­mänsä vii­meistä yötä elä­viä sikoja teuras­tamon odotus­huo­neessa. Teos on esillä ensim­mäistä kertaa Suo­messa, aiem­min se on esi­tetty kerran Amster­damissa Zone2Source-galle­riassa. Lisäksi esil­lä on koko­naan uusi, kol­laasi­mainen video­teos, jossa on Gustafsson&Haapojan töille tyypil­liseen tapaan läsnä ajatus uto­piasta ja mahdol­lisuu­desta toisen­lai­seen maailmaan.

— Seinäjoen taidehallin näyt­telyä var­ten teh­dyssä uudessa teok­sessa katso­taan teol­lisen ihmis­yhteis­kunnan ja -kult­tuu­rin harjoit­tamaa teho­maa­talo­utta kuin se olisi men­nei­syyttä. Olemme halun­neet tar­kas­tella kehol­li­suutta, suh­detta luon­toon, maan­käyt­töä, ilmas­ton­muu­tosta sekä väki­vallan meka­nis­meja sikaan liit­ty­vien merki­tys­ten ja raken­teiden kautta. ⧫

Artikkeli on julkaistu Kulttuurilehti Ilmiössä 12.8.2021.